tiistai 1. syyskuuta 2020

Puhdas maalaus

Syyslukukauden aihe on värin ja muodon juhla. Puhdas maalaus. Syvennymme puhtaan maalauksen ideaan, historiaan, eri aikakausiin, tekniikoihin ja tyyleihin. Puhdas maalaus voi olla värimaalausta, minimalismia, orgaanista maalausta, materiaalimaalausta, ekspressionismia tai abstrahointia. Puhtaan maalauksen esimerkkejä löydät modernismista, ekspressionismista, itämaisesta maalaustraditiosta ja nykymaalauksesta. Raja ei aina kulje esittävyydessä ja voit myös kokeilla esittävän ja klassisen maalauksen yhdistelmätekniikoita ja maalata itsesi näköistä nykytaidetta.


Historia

Puhtaan maalauksen synty voidaan jäljittää Kiinaan Tang dynasty (700-900 aaj). Siellä maalari Wang Mo (王墨) loi vapaan abstrahoivan tussimaalaustekniikan. (Wikipedia)

 


 Mountain market, clearing mist", Yu Jian, Song Dynasty, China

 

Toinen alkulähde on japanilainen zen maalauksen pitkä traditio. 

 

  

Enso circle brushed with black Japanese sumi. The calligraphy beneath the Zen enso shows two small kanji that say mushin or no-mind.

 

Voidaan hyvin myös kysyä onko todellinen alkulähde vieläkin kauempana historiassa? Esimerkiksi Australian aborginaalien ja alkuperäisheimojen seremoniallisessa ei esittävässä taiteessa? 

 

Damien and Yilpi Marks Jap | Courtesy of Japingka (Aborginal Art)

https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=aboriginal+paintings+australia&client=firefox-b-d&sa=X&ved=2ahUKEwjR7pTvgcjrAhXK8qYKHWcRDMkQ7Al6BAgKEDU&biw=1280&bih=690#imgrc=03-FkKLLzss77M

 

Länsimaissa puhdas maalaus löi läpi 1900-luvun alussa modernistisen aikakauden muuttaessa radikaalisti käsitystämme siitä mikä on esteettisesti kiinnostavaa ja kaunista? Puhtaan maalauksen pioneereihin kuuluu esimerkiksi venäläinen Kazimir Malevich ja hollantilainen Piet Mondrian, jotka kehittivät 1910-20 -luvuilla omintakeisen pelkistetyn abstraktin maalaustyylin. 

 


 

Kazimir Malevich: Black Square (1915)

 

On kiinnostavaa, että Malevich otti vaikutteita nimenomaan itämaisesta taiteesta. Ruotsalaisen 1900-luvun alun maalarin Hilma af Klint teokset herättivät hämmästystä 1980-luvulla kun ne julkistettiin laajemmalle yleisölle ensimmäistä kertaa. Ne aiheuttivat myös taidehistoriallisen hämmennyksen, koska af Klint oli maalannut abstrakteja teoksia jo vuosina 1908–1910 eli ennen abstraktin taiteen varsinaista läpimurtoa. Af Klint alkoi maalata abstrakteja ja symbolistisia maalauksia jo vuonna 1906. Töiden innoittajina olivat olleet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun henkiset liikkeet, kuten teosofia ja antroposofia. 

 


 

 The Swan (No. 17), 1915 - Hilma af Klint 

 

Myös ranskalainen Henri Matisse ja espanjalainen Pablo Picasso voidaan nähdä puhtaan maalauksen alullepanijoina.  Picasson Cubism lähti liikkeelle esittävistä elementeistä mutta rikkoi tahallaan esittävyyden muotojen ja fragmenttien puhtaaksi kuvakieleksi. Picasson tiedetään sanoneen,
- En ymmärrä muita taiteilijoita kun he voisivat tehdä ihan mitä tahansa”. Tässä lausahduksessa voimme nähdä yhden puhtaan maalauksen idean - maalauksen autenttisen kuvakielen. 

 


Pablo Picasso "Ma Jolie" Paris, winter 1911-12

 

Käsitetaiteen isänä pidetty ranskalainen Marcel Duchamp totesi uudesta maalaustyylistä,
Se edustaa uudenlaista ymmärrystä maalauksesta ideana, eikä illuusiona (esittävä taide).”

Maalauksen historiassa 1900 -luvulle mentäessä aika alkoi olla kypsä kokonaan uudelle tavalle hahmottaa maailmaa. Taiteilijat pyrkivät nyt löytämään maalauksen ja estetiikan uudella tavalla, jossa taiteella olisi autonominen oma kielensä kommunikoida maailman kanssa. Radikaalia tässä oli ajatus siitä, että maalaus saattoi esittää (vain) itseään - maalausta. Enää ei kaivattu niinkään symboleja eikä tarinoita vaan pyrkimyksenä oli löytää maalauksen ydin - puhdas maalaus. Uusi taide joka juhlii muotoa, väriä ja tilaa. Tämän tyylin pioneereihin kuuluu venäläinen Wassily Kandinsky joka ammensi sisältöä maalauksiin musiikista ja uusista väriteorioista, kuten saksalaisen Josef Albers teorioista. Vuonna 1920 Albers pääsi arvostettuun Bauhausin taidekouluun opettajaksi, jossa pyrittiin löytämään ja luomaan kokonaan uusi esteettinen maailmanjärjestys. Myöhemmin natsit sulkivat koko koulun. Yleisesti on kiinnostavaa, että totalitääriset järjestelmät ovat systemaattisesti pyrkineet kieltämään abstraktin taiteen ”rappiotaiteena”. Juuri tämä seikka vaikutti vahvasti siihen, että sodan jälkeen Amerikassa 1940 luvuilla marginaalinen Abstract expressionism tyylisuunta pystyi uimaan syvälle valtavirtaan 1950 -luvulle mentäessä. Aiemmin halveksittu taidesuuntaus haluttiin nyt lanseerata kansallisena taiteena, jota alettiin myös viemään ulkomaille. Mukana tässä amerikkalaistamisessa oli myös CIA. Monet aiemmin toimeentulon rajalla sinnitelleet maalarit nousivat nyt suuren yleisön tietoisuuteen ja heidän töidensä arvo kohosi pilviin. Yksi merkittävimmistä oli Venäjältä New Yorkin taidepiireihin päätynyt Mark Rothko. Life Magazine esitteli yhdessä numerossaan luksusasuntoja, joiden seinillä komeili hänen suuria värikenttämaalauksiaan. 

 

 

Four Darks in Red, 1958 by Mark Rothko

 

Myös maalarit kuten, Barnett Newman, Jackson Pollock nousivat kansallistaiteilijoiden asemaan. 

 

Monien Amerikassa vaikuttaneiden maalarien yksi suuri esikuva oli saksalainen Paul Klee, joka suosi töissään spontaania automatic tekniikkaa, eli alitajuista tapaa maalata.

 


Fruits on Red Paul Klee 1930

 

Samoin myös espanjalainen Joan Miró käytti työskentelyssään leikin kaltaista intuitiivistä maalaamisen tapaa. 

 


The Hunter Joan Miro 1923 - 1924

 

Tätä taidesuuntausta (automatismia) edelsi surrealismi joka ammensi uusista psykologisista teorioista, kuten Sigmund Freudin ideasta ”paljastaa alitajuinen mieli.” Jackson Pollock puolestaan totesi,
 - Olen luonto. Maalarit saattoivat nyt aiheiden esittämisen sijaan eläytyä luovaan maalausprosessiin kokonaisvaltaisesti. Tässä tavassa voimme nähdä eräänlaisen ympyrän sulkeutumisen amerikkalaisesta ekspressionismista itämaiseen zen maalauksen traditioon.

Oma kosketukseni puhtaaseen maalaukseen tapahtui Kuvataideakatemiassa kun löysin koulun kirjastosta amerikkalaisen Helen Frankenthaler tuotantoa esittelevän taidekirjan. Oivalsin, että ”näinkin voi maalata”. Hänen maalauksissaan voi myös nähdä ympyrän sulkeutumisen, koska hän otti värit palettiinsa eurooppalaisesta klassisesta taiteesta, mutta jätti esittävyyden kokonaan pois. 

 

  

Helen Frankenthaler Belfry 1979 Acrylic on canvas 208.4 x 219.7 cm

 

https://www.americamagazine.org/issue/pure-painting


 

Nykyaika

Nykymaalauksessa puhdas maalaus ilmenee edelleenkin vahvasti pyrkimyksenä pelkistämiseen ja minimalismiin. Yhdistävänä tekijänä puhtaan maalauksen monien eri tyylien välillä voidaan nähdä halu kiteyttää ilmaisu johonkin vahvaan ja itseriittoiseen persoonalliseen asuun aiheen sekä tekniikan osalta. Kyseessä voi olla plastinen paksu materiaalimaalaus tai toisaalta ohuesti maalattu lähes aineeton kerrosmaalaus. 

 


 
Jukka Rusanen Pose IV 2014 Oil and acrylic on canvas 186 x 123,5 cm In private collection

 

Tämä persoonallisen jäljen vaatimus näkyy maalauksen kentässä myös uniikin brändin luomisen vaatimuksena. Maalari tunnetaan vääjäämättä sekä uniikin sisällön ja yhtälailla myös oman persoonallisen tekniikan ja maalausjäljen perusteella. Myös omat tekijästään kertovat tunnistettavat värit ovat tärkeitä nykymaalauksessa. Voi hyvin kysyä onko nykymaalari vääjäämättä myös eräänlainen tekninen alkemisti sekä oma henkilökohtainen brändäystoimistonsa? Yleisö janoaa Wow! - elämyksiä. Jääkö silloin hiljaisempi ja pohdiskelevampi taide jalkoihin? Korvaako äänekkyys ja kikkailu sisällön? Usein. Mutta ei aina.

Puhtaan maalauksen erityisen arvokas löytö oli se, että maalauksella = maalia tietynlaiselle pohjalle on oma erityinen arvonsa ajassa jossa kuvia voidaan tuottaa valokuvaamalla ja digitaalisesti. Siksi se, että käsi ilmaisee tekijänsä sisäistä maailmaa fyysisesti kankaalla tuntuukin niin erityiseltä ja merkittävältä. Käsi jättää jälkiä ajassa. (Orgaaninen maalaus). Fyysinen elämä kohtaa sisäisen elämän. Henkilökohtainen kohtaa yleisen ja jopa universaalin. Ihminen kohtaa luonnon. Syntyy maalaus. Sillä on oma elämänsä. Omat erityiset lainalaisuutensa. Oma tarinansa kerrottavana. Se kiehtoo mieltä ja kiihottaa aisteja. Maalaus puhuu. Omista lähtökohdistaan. Omalla tavallaan. Kuunnellaan. Ja päästään dialogiin maalauksen kanssa. Tässäpä on hyvä alku maalata.